ELINA SURAKKA
ELINA
Selkävaivojeni vuoksi jouduin huoltamaan kehoani jo nuorena, ja joogasta löysin niihin avun. Iyengarjoogaan tutustuin odottaessani toista lastani vuonna 2006. Ihastuin siihen heti, sillä kehoni muuttuva tila otettiin hyvin huomioon, ja harjoitus tuntui hyvältä ja turvalliselta. Erityisesti selkeät ja tarkat ohjeet tekivät minuun vaikutuksen sekä apuvälineiden monipuolinen käyttö ja erilaiset variaatiomahdollisuudet asanatyöskentelyssä.
Jaksan itse edelleenkin ihmetellä lähes päivittäin joogan tuomaa iloa ja hyvää oloa. Se tukee kehon ja mielen tasapainoa ja johdattaa kohti syvempää itsetuntemusta. Sana ”jooga” (sanskritiksi yuj) tarkoittaa yhdistämistä. Joogan avulla voimme saada paremman yhteyden itseemme ja sitä kautta myös ympäröivään maailmaan.
Koen, että jooga on kuin tutkimusmatka itseen. Tämä tutkimusmatka vei minut myös Rosen-metodin pariin. Ihminen kiinnostaa minua kokonaisuutena ja tämä kiinnostus on vain kasvanut aloitettuani Rosen-terapeutti opinnot. Olen suorittanut kaikki koulutukseen kuuluvat opinnot ja teen vielä opiskelun viimeistä vaihetta ennen terapeutiksi valmistumista. Viimeiseen vaiheeseen kuuluu muun muassa 350 asiakashoitoa. Tutustuin Rosen-metodiin noin kaksikymmentä vuotta sitten. Kokemus oli minulle vaikuttava ja jäi mieleen. Tuntui, että sain ensimmäistä kertaa todellisen kosketuksen siihen, miten traumaattiset kokemukset saattavat jäädä kehoomme. Vaikutuin siitä, miten konkreettisesti ja kehollisesti tämä metodi voi tuoda pintaan jo unohdettuja tai alas painettuja asioita ja tapahtumia.
Muistin tämän kokemuksen jälleen vuosia myöhemmin haastavassa elämäntilanteessa. Aloin käydä hoidoissa ja vakuutuin niiden antamista mahdollisuuksista purkaa kehoomme jääneitä käsittelemättömiä tunteita ja kokemuksia. Itseni, oman kehoni haasteiden sekä erilaisten ihmisten ja heidän kehojensa parissa jo pitkään joogaohjaajana työskenneltyäni olin huomannut, että voimme ”harjoittaa” kehoamme tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitten jotain tuntuu tulevan vastaan.
Rosen-metodiin perehtymisen myötä ymmärrykseni kokonaisvaltaisuudestamme on yhä lisääntynyt. Koko menneisyytemme on mukanamme ja käsittelemättömät asiat pienentävät ja rajaavat tilaamme. Jos yritämme vain venyttää lihaksiamme, luoda lisää tilaa fyysisillä harjoitteilla, saatamme vain rikkoa itsemme.Tilaa vapautuu lisää, kun kohtaamme itsemme, sen kaiken eletyn, kaiken koetun, kaiken sen, mihin emme ole uskaltaneet tai jostain syystä voineet mennä.Kokemukseni mukaan Rosen-hoidot ovat hyvä apu itsensä kohtaamiseen, itseensä tutustumiseen ja itsensä hyväksymiseen. Tätä kautta saamme lisää tilaa olla juuri sellaisia kuin olemme.Ilman joogaa en olisi tässä ja Rosen-metodin kautta olen alkanut ymmärtää ja tunnistaa kehollisia haasteitani ja itseäni yhä paremmin ja löytänyt uudenlaisen tilan minussa.
Tutkimusmatkani jatkuu:)
Elina
